#sijoitushuijaukset
5 artikkelia
Sijoitushuijaukset veivät suomalaisilta 8,2 miljoonaa euroa alkuvuonna – näin tarkistat sijoitusalustan luotettavuuden
Finanssiala ry:n tilasto kertoo, että suomalaiset menettivät sijoitushuijauksissa 8,2 miljoonaa euroa alkuvuonna 2026, ja pankit torjuivat vielä 9 miljoonan euron edestä yrityksiä. Luku on osa jo aiemmin uutisoitua 60 miljoonan euron kokonaistilastoa, mutta sijoitushuijausten oma osuus nousee nyt esiin ensimmäistä kertaa omana lukunaan. Suomen oma suurin tunnettu tapaus, noin 25 miljoonan euron sijoitushuijaus, on yhä Keski-Suomen poliisin esitutkinnassa ilman syytteitä tai nimettyä epäiltyä.
Hollannin poliisi mursi sijoitushuijausrenkaan, joka keräsi yli 100 miljoonaa euroa kuukaudessa
Alankomaiden poliisi kertoi murtaneensa sijoitushuijausverkoston, joka kahmi yli 100 miljoonaa euroa kuukaudessa yli 700 valeneuvojan ja parinkymmenen puhelinkeskuksen voimin. Suomalaisuhreista ei ole vahvistettua tietoa, mutta menetelmä on juuri se, josta poliisi Suomessa varoittaa. Juttu kertoo, miten sian lihotus -huijauksen tunnistaa ja miksi palautusyrityksiin ei pidä koskea.
Kryptovarkaat hylkäävät massaviestit – uhri valitaan tarkkaan ja isku käy suoraan lompakkoon
CertiK laski alkuvuodelle 2026 noin 1,32 miljardin dollarin kryptotappiot 344 hyökkäyksessä. Lompakkomurrot olivat rahassa mitattuna tuhoisin hyökkäystyyppi, ja räätälöidyt huijaukset aiheuttivat lähes 85 prosenttia kalastelutappioista. Massaviestien tilalle ovat tulleet tarkkaan valitut uhrit.
236 000 valesivua yhdellä työkalulla – näin valekryptopörssit valmistetaan liukuhihnalta
Infoblox jäljitti yli 236 000 huijaussivua, jotka on rakennettu samalla kiinalaisella ohjelmistokehyksellä. Sama liukuhihna ruokkii sijoituspetoksia, jotka veivät suomalaisilta yli 24 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tarkista alusta Finanssivalvonnan rekistereistä ennen talletusta.
Tutkimus: 88 % ei enää erota mikä netissä on aitoa – ja Suomessa se näkyy sijoitushuijauksissa
Malwarebytesin tuore kysely kertoo, että 88 prosenttia vastaajista ei enää luota osaavansa erottaa aitoa sisältöä tekoälyllä tehdystä. Sama luottamuskato näkyy Suomessa konkreettisesti deepfake-sijoitushuijauksina, joissa väärennetään tunnettuja suomalaisia sijoittajia ja pankkijohtajia. Juttu tarjoaa työkalut väärennösten tunnistamiseen.
